EU:n 11. ja 13. artikkeli, joista äänestetään pian, saattavat vähentää merkittävästi internetin vapaata tiedon jakamista. Artiklat asettaisivat alustoille, niin kuin Facebookille, Instagramille ja WordPressille, vastuun valvoa tekijänoikeudellisesti rajoitettujen aineistojen saatavuutta sekä maksun linkeistä, joita se julkaisee. Arvellaan, että tämä veisi kaiken jaetun datan esisuodatusprosessiin. Tietoa tulisi olemaan yhä vaikeampi jakaa ja saada, sillä vain internet-mediajäteillä olisi varaa maksaa monista linkeistä. Akateemisten tutkijoiden yhdistys Eurodoc kirjoittaa kirjeessään Euroopan parlamentille, että mikäli laki menee läpi, se rajoittaisi vakavasti tieteellistä ja akateemista tutkimusta (Eurodoc Open Letter to European Parliament on Copyright Directive). Akateemisessa tutkimuksessa nimittäin lainataan toisten tutkimuksia, ja mikäli pääsy tutkimuspapereihin vaikeutuu huomattavasti ja ei ole enää avointa, tutkimuksien tekeminen on vaikeampaa, ellei mahdotonta. Puolestaan artikla 11 tekisi vanhojen uutisten saatavuuden vaikeaksi, ellei mahdottomaksi. Kaiken kaikkiaan, linkkien asettaminen sivustoille ja artikkeleihin tulisi rajoittuneeksi, jolloin hyvin perusteltujen artikkeleiden kirjoitus ja kaiken tiedon, mukaan lukien evankeliumin ja Raamatun totuuden, jakaminen, vaikeutuisi.
Toisaalta Axel Voss, Saksan MEP, sanoo, että laki koskisi vain 1-5 prosenttia netistä ja vain niitä, jotka julkaisevat tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia ja ansaitsevat rahaa siitä (BBC).
Kuitenkin Wikipedian huolet kyseisestä direktiivistä, jonka nimi on Directive on Copyright in the Digital Single Market, ja Eurodocin vetoomus EU:lle vaikuttavat painavammilta kuin Vossin vakuutus olla olematta huolissaan, ottaen huomioon sen, että kansalaisten ja internetin rajoitukset ovat vain kasvaneet kasvamistaan.
Sananvapaus ja ilmaisun vapaus ovat tärkeitä yhteiskunnan sivistyksen ja kehityksen tukipilareita ja mittareita. Sananvapaus saavutettiin kun keskiajan ajattelumaailmasta ja omantunnonvapauden tukahduttavasta systeemistä päästiin eroon (Lue enemmän artikkelista Kirkon ja valtion liito: Siunaus vai kirous?). Mikäli kyseinen laki rajoittaa sananvapautta, ja se menee läpi, se vie ihmiskuntaa yhä enemmän kohti ”uutta keskiaikaa”, sitä mukaa kohti omantunnonvapauden kieltämistä, ja kohti paavikunnan totalitaarista systeemiä. (Huom. myös Jean Calvinin ”protestanttinen” kirkkovalti vainosi toisinuskovia.) Tulee muistaa, että Euroopan johtajat kuuntelevat ja seuraavat paavikuntaa (KTF Uutiset), joka ei ole muuttanut keskiaikaisia oppejaan, ja jonka tavoite yhä on hallita kaikkia yhteiskunnan ja talouden osa-alueita (Kirkon ja valtion liitto: Siunaus vai kirous?).
Puhuttaessa sananvapaudesta, asioista tulisi voida keskustella ja tietoa ja tutkimusta tulisi voida jakaa vapaasti, mutta vainoamista ja kunnian loukkausta tulisi välttää. Kristillinen moraali ja kristillinen valistus ovat perusta, joka antaa viisauden toisten kunnioittamiseen ja asioista keskustelemiseen ilman menemistä henkilökohtaisuuksiin ja mauttomuuksiin. Esim. uhkaus, kiristys ja kunnian loukkaus osuvat henkilöön. Joku voisi sanoa, että ihmisen uskonto tai ryhmä, johon hän kuuluu, muodostaa osittain henkilön identiteetin, jolloin tämän uskontoon tai ryhmään kohdistuva kritiikki on loukkaavaa itse henkilöä kohtaan ja tämän kunniaa kohtaan. Tämä väite on osittain totta, sillä henkilön usko ja/tai ideologia muodostaa osittain tämän identiteetin ja yksilöllisyyden. Mutta kuitenkin sananvapauden ja vastuun välillä on raja. Tämä raja kulkee siinä, että henkilöiden on pystyttävä puhumaan asioista kuin itsensä ulkopuolelta, ilman loukkaantumista, ilman ottamista tällaista avointa keskustelua niin sanottuna sanallisena väkivaltana. Mikäli tätä rajaa ei osata vetää, ei asioista voida tai osata puhua lainkaan. Tämän vuoksi, se ei ole kunnian loukkaus, eikä sanallista väkivaltaa, jos ottaa kantaa ihmisten uskontoihin, ajatuksiin ja ideologioihin, vaikka ne useimmiten antaisivatkin ihmisille kollektiivisen ja yksilöllisen identiteetin.
Mikäli asioita ei voi käsitellä, niihin ei voi saada vastauksia ja/tai ne eivät voi kehittyä. David L. Hudson Jr., oikeustieteen professori Vanderbilt yliopistosta, sanoo, että ns. ”ideoiden torilla” (Marketplace of ideas), jossa voi vaihtaa ajatuksia vapaasti, ihminen oppii (IQ2 väittely). Hän myös toteaa, että sanalliseen ja ideologiseen ”hyökkäykseen” ei tule vastata pakkolaeilla vaan vasta-argumenteilla ja ilmaisemalla paremman vaihtoehdon. Se on kypsän ihmisen ja yhteiskunnan merkki. Tähän ennen kaikkea yliopistot ja akateeminen tutkimus perustuu, mutta nyt vaikuttaa merkittävästi siltä, että akateemista ajatusten vaihtoa aiotaan rajoittaa; samoin kuin julkista pääsyä uutisten lukemiseen aiotaan rajoittaa. Mikäli ajatusten ja ideoiden painoarvosta ei voi puhua niin akateemisissa kuin julkisissa konteksteissa, ei voida löytää totuutta ja oikeaa ja väärää; ja jos ei ole oikeaa ja väärää, on vain kaaosta.
On oikein jos valtio puuttuu edellä mainittuihin henkilöön kohdistuviin sanallisiinkin hyökkäyksiin, mutta on väärin jos valtio rajoittaa ideoista puhumista vaikka ne olisivatkin sidottuja ihmisryhmiin. Jos valtio tai kirkon ja valtion liitto tai uskonnollispoliittinen järjestelmä rajoittaa ihmisiä vertailemasta uskontoja, uskonsuuntia, opetuksia ja ideologioita keskenään sekä arvostelemasta niitä, siitä tuleekin itse vainoava taho. Vaikka arvosteleminen tai edes vertaileminen ei joka tilanteessa olekaan viisasta ja hyvän maun mukaista, tulee niiden olla sallittua sananvapauden ja omantunnonvapauden nimissä. Lisäksi jos valtio tai kirkon ja valtion liitto tai uskonnollispoliittinen järjestelmä rajoittaa ihmisiä, uskontoja, uskonsuuntia tai ideologioita julistamasta ja julkaisemasta esim. väkivaltaan yllyttämätöntä sanomaa ja oppia, siitä tulee vainoava taho. Jos se rajoittaa ihmisiä, uskontoja, uskonsuuntia tai ideologioita tekemästä esim. väkivallatonta ja väkivaltaan yllyttämätöntä lähetys- ja käännytystyötä, siitä tulee yhtälailla vainoava taho.
Eurodocin tutkijoiden lisäksi, yli 70 internetin uranuurtajaa, mukaan lukien World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee, kirjoittivat kirjeen Euroopan parlamentille, jossa he sanoivat, että internetin kehittäjinä he ovat sitä mieltä, että Directive on Copyright in the Digital Single Market -direktiivi johtaa datan suodatusprosessiin, joka ottaa ennen näkemättömän askeleen internetin avoimen jakamisen ja innovaatioiden alustasta kohti muutosta, joka muodostaa internetin työkaluksi automatisoituun valvontaan ja sen käyttäjien kontrolliin (Communia). Sadat tuhannet ihmiset ovat ottaneet kantaa ja vastustaneet lakialoitetta. Itsekin lähetin MEPeille palautetta. Myös sinä voit tehdä samoin tästä linkistä: https://saveyourinternet.eu
Wikipedian mukaan äänestys on jo 5. päivä heinäkuuta, joten olen pahoillani tämän tiedon myöhäisestä julkaisemisesta; mutta ehkä joku vielä ehtii osoittamaan kantansa MEPeille.
Mutta, vaikka laki menisikin läpi, se ei haittaa; sillä mikäli se vie tiukempaan sananvapauden rajoittamiseen, se kertoo siitä, että Ilmestyskirjan profetoima totalitaarinen systeemi ei ole enää kaukana. Miksi se olisi hyvä uutinen? Siksi, koska Raamatun profetiat kertovat, että juuri kun antikristillinen petovalta, paavikunta, on saanut täyden vallan maailmassa, kun se hallitsee jälleen kaikkia yhteiskunnan ja talouden osa-alueita, sitä rankaistaan viimeisillä vitsauksilla, joiden jälkeen Jeesus tulee takaisin. Jeesus on luvannut olla omiensa kanssa maailmanloppuun asti (Matt. 28:20), mutta Hän myös tulee näkyvässä muodossa taivaan pilvissä (Matt. 24:30).
”Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 8:38-39 KR92)
Tärkeät lähteet koskien lakialoitetta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Directive_on_Copyright_in_the_Digital_Single_Market
Totuus on "tuolla ulkona" 