Danielin kirjassa mainitaan enkeliruhtinas nimeltä Mikael. Häntä kutsutaan myös ”arkkienkeliksi” (archangel, ”arch” = johtaja, päällikkö) (Juud. 9), joka on suomeksi usein käännetty ”ylienkeliksi”. Nimi Mikael tarkoittaa: ”Hän joka on kuin Jumala” tai ”Kuka on kuin Jumala?” tai ”Kuka on Jumalan kaltainen!” (Flink, Ilmestyskirja TV; Stefanovic, s. 386). Danielin kirjassa mainituista kolmesta enkeliruhtinaasta vain Mikaelia kutsutaan ”Suureksi enkeliruhtinaaksi” tai ”Ruhtinaiden ruhtinaaksi” (Flink, ibid.). Mikaelin sanotaan sotivan Kreikan ja Persian enkeliruhtinasta vastaan, joten ainoastaan Mikaelia kutsutaan Danielin kirjassa Ruhtinaiden ruhtinaaksi.

On tärkeää ymmärtää Raamatun tapa käyttää nimitystä ”enkeli”, joka tarkoittaa ”sanansaattajaa”. Sanansaattajana voivat toimia ihmiset, enkelit tai itse Jumala. Raamattu käyttää myös itse Herrasta nimitystä Herran enkeli (2.Moos. 3:2; Tuom. 2:1). Pelastushistorian tärkeimmissä käänteissä itse Jumala on toiminut sanansaattajana. Mikael on ylienkeli, joten Hän toimii enkelijoukon komentajana. Itse Herrasta käytetään Raamatussa nimitystä Herra Sebaot, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”Herran sotajoukkojen komentaja”. Danielin kirjan ”ruhtinas” (”sar”) sanaa käytetään Raamatussa Danielin kirjan ulkopuolella ainoastaan Joosuan kirjassa Taivaan sotajoukon komentajasta (Joos. 5:13-15) sekä Jesajan kirjassa Väkevästä Jumalasta (Jes. 9:5-6). Kyseessä on sama Jumala, Jahve, jonka Mooses kohtasi palavassa pensaassa. Toisin sanoen: Mikael on Jahve, liiton Jumala, maailmankaikkeuden Luoja, Hän joka on aina ollut, on ja on ikuisesti oleva (Ilm. 1:8), Hän joka on tuleva koko kirkkaudessaan, Hän joka on kaikkivoipa, kaikkitietävä, kaikkinäkevä ja muuttumaton. On mielenkiintoista, että myös muinaiset babylonialaiset kutsuivat Israelin liiton Jumalaa, Jahvea, Mikaeliksi (tai ”Manlikiliksi” niin kuin he sen lausuivat). Yksi babylonialaisten jumalista oli Marduk, ja he usein korottivat epäjumalaansa lausumalla: ”Kuka on Mardukin kaltainen?” (Flink, ibid.). Danielin kirjan yksi pääviesteistä on se, että vain taivaan ja maan Luoja on todellinen Jumala, Hän joka näkee lopun alusta ja on osoittanut sen antamalla profetioita (näistä ihmeellisistä profetioista voi lukea kirjoitelmasta: ”Kristillinen apokalyptiikka”); vain Jahve on arvollinen tälle tittelille; siksi yksi Hänen nimistään on: ”Kuka on Jumalan kaltainen?”.

Taivaallisten sotajoukkojen ylipäällikkö on yksi Jeesuksen arvonimistä. Nykyaikainen esimerkki on Suomen tasavallan presidentti. Presidentti on myös maansa asevoimien korkein komentaja, hänen tittelinsä ollessa ”Puolustusvoimien ylipäällikkö”, vaikka hän ei olisi edes käynyt armeijaa. Sotavoimien ylipäällikkö on arvonimi, joka hänelle on annettu tehtävänsä puolesta. Jeesus on taivaan ylipappi ja ylikenraali. Mutta Jeesus eroaa useista maailman johtajista siinä(kin) mielessä, että Hän tuli itse taistelemaan eturintamaan; sillä kukaan taivaan enkeleistä ei olisi pystynyt voittamaan Saatanaa. Enkeleiden uhri ei olisi ollut riittävä synnin puolesta ja synnin ja Saatanan vallan kukistamiseksi. Vain Hän, joka on kuin Jumala, Immanuel (Jes. 7:14) (joka tarkoittaa ”Jumala meidän kanssamme”), pystyi voittamaan Saatanan ja antamaan täydellisen uhrin. Jeesus voitti Saatanan Golgatan ristillä, vuodattamalla pyhän verensä. Hän on Herran sotajoukkojen komentaja, josta kerrotaan myös erityisesti Ilmestyskirjassa (12:7).

Jeesus ilmaisi Jumalan luonteen. Tämän vuoksi Hänen taisteltuaan Saatanan kanssa Mooseksen ruumiista, niin kuin Juudan kirje kertoo, Jeesus ei kamppaillut ”herjaamalla” (jae 9). Jeesus ei toimi Jumalan luonteen vastaisesti. Hän tuomitsee vanhurskaasti. Hän ylipappina toimii Välittäjänä taivaan temppelissä ja oikeussalissa, ja ”seisoo” kansansa ”suojana” (Dan. 12:1). Osuva esimerkki tästä löytyy Sakariaan kirjasta (Sak. 3:1-5), jossa sanotaan: ”Sitten Herra antoi minun nähdä ylipappi Joosuan, joka seisoi Herran enkelin edessä. Saatana seisoi Joosuan oikealla puolella ja syytti häntä. Mutta Herran enkeli sanoi Saatanalle: ’Herra nuhtelee sinua, Saatana! Herra, joka on valinnut Jerusalemin, käskee sinun vaieta! Eikö tämä mies ole tulesta temmattu kekäle?’ Joosua seisoi enkelin edessä, likaiset vaatteet päällään. Enkeli sanoi palvelijoilleen: ’Ottakaa likaiset vaatteet pois hänen päältään.’ Sitten enkeli sanoi Joosualle: ’Katso, minä olen ottanut pois sinun syntisi ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin.’ Hän sanoi palvelijoille: ’Pankaa puhdas päähine hänen päähänsä.’ Palvelijat panivat puhtaan päähineen Joosuan päähän ja pukivat hänet juhlavaatteisiin enkelin seisoessa heidän luonaan.” Joosua seisoi Herran enkelin edessä, itse Herran Jeesuksen edessä. Seisoessa kaikkivaltiaan Jumalan edessä, ihminen tarvitsee välittäjää. Vain Jeesuksen veri, joka on vuodatettu Golgatalla ja luettu hyväksi taivaan alttarilla, voi puhdistaa yksilön synnistä.

Raamattu kertoo Ylienkelin myös palaavan hakemaan omansa ja herättämään kuolleet. 1. Tess. 4:16-17 mainittu Ylienkeli, jonka ääni herättää kuolleet eloon viimeisenä päivänä, on ainoastaan Jeesus Kristus. Jeesus sanoi: ”Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen (Jeesuksen, Jumalan Pojan) äänensä. He nousevat haudoistaan — hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen.” (Joh. 5:28-29) Herätettyään Lasaruksen kuolleista, Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä” (Joh. 11:25).

Lähteet:

Timo Flink ja Klaus Kalliokoski, Ilmestyskirja TV, osa 24, Media7 / Suomen Adventtkirkko, 2013;

Stefanovic, Zdravko, Daniel – Wisdom to the Wise, Commentary on the Book of Daniel, Pacific Press Publishing Accosiation, 2007